Jaki
 

 

Minä

Jaki
- Kuvia -
- Toko -
- Näyttelyt -
- Sukutaulu -
- Muuta -

Riepu

Emmi

Taavi

Pirpana

Nuka

Linkkejä

E-mail

 

JakiBirningur, tuttavallisemmin vaikka Jaki, Tiu, Pupu, Pupsi, Vipsu tai Vipstaaki on islanninlammaskoirauros, ja se on syntynyt 7.5.1996. Hain sen Ruotsista, kasvattaja on Inger Jönsson. Koiran saaminen ei sitten ollutkaan aivan yksinkertaista...

Halusin koiraa viisivuotiaasta asti, mutta meni vielä 16 vuotta, ennen kuin sellaisen sain. Niiden 16 vuoden ajan olin sitä mieltä, että koiran on oltava saksanpaimenkoira, mutta kun muutin pois kotoa, ajattelin, etten sittenkään halua ensimmäiseksi koirakseni niin suurta, melko sairasta ja ehkä hieman hankalaakin koiraa. Niinpä aloin katsella koirakirjoja "sillä silmällä". Pian silmiini osuikin kuva hyvin kauniista pystykorvaisesta kippurahäntäisestä koirasta, jonka luonnekuvaus miellytti suuresti. Siinäpä minun rotuni!

Soitin Ruotsiin yhdelle kasvattajalle, jolta varasin pitkäkarvaisen nartun. Eipä tullut tarpeeksi pentuja, joten seuraavasta pentueesta kelpasi narttu tai uros. Ei onnistunut siltikään. Sitten kuulin eräästä kolmeviikkoisesta pentueesta, jossa oli vielä vapaita pentuja. Sieltäpä sitten sain varattua itselleni koiran.

Mutta mutta... Alunperin halusin pitkäkarvaisen vaalean (kermanvärisen) mustamaskisen nartun. Lopputulos eli Jaki on aika kaukana siitä, sillä Jaki on lyhytkarvainen valkonaamainen uros. Rotu sentään on sama.

Kokonaisuutena Jaki on ollut hyvin helppo yksilö. Tietysti meillä on ollut joitakin ongelmia, kuten se, että Jaki alkoi noin 6kk ikäisenä huutaa yksin kotona ollessaan. Sitruunapanta oli ongelman ratkaisu. Sisäsiisteyden kanssa oli myös ongelmia vielä kun Jaki oli reilun vuoden ikäinen, mutta syyksi selvisi useat ruoka-aineallergiat, ja ruokavalion uusiksi laittaminen lopetti ongelmat. Muutenkin olen päässyt vähällä, sillä Jaki ei ole koskaan tuhonnut mitään.

Jaki on Suomen muotovalio, ja olemme kilpailleet sen kanssa tottelevaisuudessa sekä käyneet pelastuskoirakokeissa. Agilityakin harrastimme parin vuoden ajan, mutta muuten mukava laji piti jättää ajanpuutteen vuoksi. Tammikuussa 2005 kävimme Kennelliiton Kaverikoirakurssin, ja tuota erittäin antoisaa harrastusta jatkamme Jakin kanssa edelleen. Vierailukohteemme ovat vanhainkoteja ja palvelutaloja.

Jakilla on kaksoiskannukset molemmissa takajaloissa sekä oikeassa etujalassa. Luonteeltaan Tiu on hyvin iloinen, oppivainen, avoin ja ystävällinen, ja se tulee useimmiten hyvin toimeen myös muiden urosten kanssa, eikä pelkää ampumista taikka ilotulitusta. Se myös haluaa olla aina lähellä ja kaikessa mukana sekä saada paljon huomiota. Koira kulkee mukanani aina kun se on mahdollista, ja sen kanssa kaikenlainen matkustaminen onkin aina ollut suorastaan ilo.

Syyskuussa 2009 Jakilta löytyi kiveskasvain vasemmasta kiveksestä, joten koira kastroitiin lokakuussa 2009.

Jaki lopetettiin sydänkohtauksen jälkeen 11.5.2010.

Jakin tiedot Koiranetissä tästä.