15-09-2003 klo 00:56 No niin, eka yö siis takana. Kakara alkoi huutaa kuin syötävä, kun katosin olkkarista makkariin. Aikansa kiljuttuaan Taavi tajusi, etten aio tulla sitä pelastamaan, joten sen piti ihan itse selviytyä luokseni. Asiaa hankaloitti se, että reitin varrella oli kaksi iiiisoa kissaa, jotka pitivät melkoista sähinää ja murinaa kun pentu edes katsoi kohti, sekä koira, jota pentu pelkää suunnattomasti. Ensin sohvalle takakautta selkänojan yli, ja näin oli eka kissa ohitettu. Sitten pöydän alatason kautta toisen kissan ohi, minkä jälkeen tulikin ongelma: koira makasi makkarin oviaukossa melkein koko reitin tukkien. Sitten alkoi taas huuto, joten menin hieman auttamaan Taavia: kävin kyykkyyn koiran viereen Taavia kutsuen. Taavi kipitti luokseni koiraa mulkoillen (koira vain nukkui) jättäen minut itsensä ja koiran väliin. Hiphei, sitten sänkyyn ja hirmu kehräys päälle. Poika puskee ja kehrää oikein urakalla ja kovaäänisesti vielä. Emmi ja Riepu viettivät yönsä olkkarissa, makkariin kun ei voinut tulla missään nimessä, kun siellä oli tuo pieni huutava kummajainen. Hyi olkoon! Kakara sähisee ja monesti muriseekin kun koira edes katsoo kohti. Tosin Taavi on kuitenkin utelias koiran suhteen, nuuskii sitä koiran huomaamatta ja jos koira liikahtaakin, iskee pakoreaktio ja karvat pitää pörhistää heti. Mun pienestä kissasta tulee hirmu peto hetkeksi. Riepu nuuski pentua tänään ihan nenästä nenään - ja sähisi samalla koko ajan. Emmi ei ole mennyt kovinkaan lähelle, mikä on positiivista, koska siitä ei tiedä vaikka kävis kiinnikin (rescue-kissa ja huonoja kokemuksia vaikka miten). Koira haluaisi tutustua, mutta pentu vetää aina turpaan. Seuraava tehtävä onkin leikata kakaran kynnet, jotta ei vahingoita koiraa enempää, sillä on jo jokunen reikä nassussa. Voi herttinen miten joku osaakin olla pieni ja suloinen. Rohkea se on myös, ei paljon nappaa tyttöjen sähinät ja murinat, herra kävelee tyynesti häntä pystyssä ohi, käy syömässä tyttöjen ruoat (parempaa ilmeisesti kuin oma muona) ja käyttää niiden "omaa" hiekkalaatikkoa. (Ostin uuden lootan, jota tytöt eivät ole käyttäneet, laatikko on ollut käytössä vasta siitä asti kun Taavi eilen tuli. Ajattelin, että jos ei uskalla mennä tyttöjen hajuihin asioilleen.) Argh, mä olen ihan myyty. 16-09-2003 klo 00:52 Edistystäkin on tapahtunut. Emmi pesi pienen takapuolta - ja sähisi samalla. Pieni uskaltaa mennä vajaan puolen metrin päähän koirasta itse eikä sähise yhtään, mutta jos koira onkin se, joka tulee kohti, Taavi pistää sähinäksi. Ja kyllä, ruoka maistuu ja p*ska haisee kun herra viipottaa täällä. Ei ole monta rauhallista hetkeä talossa, kakaran patterit ei taida ihan vähällä loppua. Minuutin unista saa kolmeksi tunniksi voimaa riekkua... Katsotaan miten ensi yö menee. 16-09-2003 klo 02:03 Ei oo totta! Annoin tytöille ruokaa kuppiin, vaan Taavipa änkesi sinne ekana ja alkoi syödä. (Omat ruoat olis muualla ja ihan toisenlaistakin...) Riepu väisti pientä ja alkoi pestä sen peppua samalla kun pieni söi. Emmi ei mennyt kupille ollenkaan ainakaan vielä. Ehkä tästä vielä hyvä tulee. 16-09-2003 klo 10:40 Aamulla Taavi-vaavi ja Emmi söivät samaan aikaan vierekkäisiltä kupeilta. Ei sähinää. Kohta siihen tuli Riepukin, joka alkoi pestä pienen naamaa. Nyt kakara meuhkaa täällä edestakaisin, jahtaa tyttöjäkin, jotka joko pakenevat tai sitten vain mulkaisevat häirikköä, tilanteen mukaan. Koira saa vieläkin aikaan pientä sähinää, puoli metriä tuntuu olevan turvallinen välimatka. 17-09-2003 klo 15:53 Eilen Taavi repäisi ja kunnolla. Koira sai ruokansa, Taavi tunkesi kupille röyhkeästi. Kolmeen kertaan piti viedä kissa pois, neljännellä kerralla oli pakko tunkea se vessaan, jotta koira saa syötyä, se kun väistyy kupilta aina jos joku siihen tulee. Tytöt ovat oppineet, että koiran kupille ei ole asiaa, mutta Taavi ei. (Tosin en ole vielä tätä opettanutkaan.) Hassuinta tässä on se, että Taavi edelleen pelkää koiraa kovasti, ja kuitenkin on utelias sen suhteen. Se myös yrittää rökittää koiraa, mun pitää puuttua asiaan vähän väliä, koska koira ei edes puolusta itseään. Kun koira edes vilkaisee pentua lähietäisyydellä ollessaan, Taavi alkaa sähistä ja/tai murista. Outoa. Emmin äidinvaistot on heränneet selvästi. Se nuolee pientä. (Emmillähän on yksi pentue "edellisestä elämästään".) Rättiskin pesee pientä joskus, mutta sähisee silti aika usein. Vielä kuitenkaan ei nukuta vierekkäin, tosin eihän Emmi ja Riepu tee sitä muutenkaan. Kakara on selvästi paikan pomo. Isot kissat juoksevat sitä karkuun, ja koira kunnioittaa pienen kynsiä myös. Taavi ei suostu syömään ruokaa omasta kupistaan, vaikka olis mitä tarjolla, possunsuikaleet pois lukien. Ei siinä mitään, laitoin kakaran ruoan yhteen tyttöjen kuppiin ja kas kas, Taavi söi kaiken. Tyttöjen ruoka maistuu myös herralle, ja ilmeisesti se koiran ruokakin olis menny alas, jos en olis pentua pois vienyt. Että tällaista hauskaa meillä. 17-09-2003 klo 23:35 Emmi ja Taavi alkavat olla melkoisen hvyissä väleissä, Emmillä tosiaan nuo emonvaistot taitavat olla voimakkaat. Pientä pitää pestä usein ja sängyssä voi jo nukkua ihan muutaman kymmenen sentin päässä pienestä. Rättis kiukuttelee niin mulle kuin Taavillekin, mutta eiköhän se vielä siitä. Koiraa Taavi edelleen pelkää ja ehkä vihaakin, mutta paremmalta näyttää koko ajan. Tuossa illalla nuuskivat toisiaan ihan nenät kiinni toisissaan, sitten Taaville riitti ja taas alkoi sähinä ja murina, joten koira perääntyi samantien. Taavi saa miljoona hepulia päivässä, juoksee ympäriinsä ja pomppii ihan sekopäisesti mihin sattuu, mutta kai se ihan normaalia kissavauvalle on. Ja on se niin mahdottoman suloinen. Mulle kelpais pari samanlaista lisääkin... 18-09-2003 klo 13:56 Nyt ei ole tapahtunu mitään maata mullistavaa. Yöt kakara nukkuu edelleen rauhassa ja riekkumatta, ihan kuten tytötkin. Tytöt nukkuvat sängyssä, Taavi olkkarissa kiipeilytelineen katon rajassa olevalla tasolla. Poika on edelleen kova tunkemaan syliin ja kehräystä kuuluu jatkuvasti. Koiran edestä voi kulkea jo sähinöittä monesti, väliä ei tartte olla kuin 20 cm. Edistystä taas. Ruoka maistuu erinomaisesti, kunhan sen edelleen tarjoaa tyttöjen kupista. Tytöt väistyvät jos Taavi tulee niiden kupille samaan aikaan, eivätkä muutenkaan jaksa sähistä pienelle juuri ollenkaan, Riepu kyllä enemmän kuin Emmi. 18-09-2003 klo 21:50 Emmi ei tunnu sähisevän pienelle enää yhtään missään tilanteessa, ja Rättiskin vain muodon vuoksi ihan selvästi. Taavi käy tökkimässä koiraa ja niin kauan kaikki on hyvin, jos koira ei katso Taavin suuntaan. Kun koiran naama on Taavia kohti, Taavi sähisee, mutta hyvin ponnettomasti, tuntuu kuin se sähisisi vain siksi kun ei voi antaa periksi ihan vielä. Vaavi-Taavi on edelleenkin hyvin kova juttelemaan. Jos kaikki ei mene just niin kuin herra haluaa, alkaa huuto. Varsin luttana pieni. 19-09-2003 klo 10:23 Ei siinä mitään, että yöt kakara nukkuu hyvin, mutta kun aamulla pitää tulla puskemaan mun naamaa siinä kuuden, seitsemän aikaan. Ja viime yönäkin menin nukkumaan vasta kahden jälkeen, joten pikkasen ketutti. Tunnin kakara siinä puski ja kiehnäsi, eikä lähtenyt kulumallakaan. Kun sitten päätin nousta ylös, kakara oli tyytyväinen ja paineli olkkariin nukkumaan. Mahdottoman kova kehräysääni pienellä kyllä on, sehän herättäis kuolleetkin. 20-09-2003 klo 00:40 Tulinpa reilu puol tuntia sitten kotiin oltuani monta tuntia poissa. Riepu ja Taavi nukkuivat sohvan selkänojalla toisissaan kiinni. Nyt kakara terrorisoi mun nettailuani, yrittää nimittäin änkeä koko ajan näppiksen päälle. 21-09-2003 klo 01:44 Taapukka-vaapukka kiusaa tyttöjä urakalla. Läpsii niitä tassuilla nassuun ja puree häntää minkä ehtii. Isot on ihan hätää kärsimässä, kun eivät voi tehdä pienelle mitään, mutta eivät oikein tykkää sen touhuista. Juoksevat vain pois - ja kakara perässä. Koiran kanssa ei vieläkään aselepoa, mutta ei Taavi sentään enää hyökkäile sitä kohti. Nuuskii välillä ihan kiinnostuneena ja seuraavassa hetkessä sähisee taas. Murinaa ei enää kuulu ollenkaan. Ja ruoka maistuu! Äsken kakara otti pitkät unet sängyllä, koivet kattoa kohti. Jatkaa siis samaa rataa tyttöjen kanssa, Emmi varsinkin nukkuu niin oikeastaan aina. Taavi on kova pussailemaan. Jatkuvasti tunkemassa suupieliä ja huulia nuolemaan. Tahtoo toisen yhtä suloisen! 21-09-2003 klo 18:10 Jos Taavilta kysytään, niin pienen kissanpennun elämä on Julmaa ja Kamalaa. Taavi on sitä mieltä, että Emmi on sen emo ja emon tehtävähän on ruokkia pentunsa. Emmi ei vain satu olemaan samaa mieltä aiheesta, joten tissinetsintä ja -lutkutus eivät oikein tuota tulosta. Hätäavuksi kelpaa sitten vaikka emäntä, jonka niskaan on kiva kaivautua, tosin sieltä ei mitään lutkutettavaa löydy pienelle. (Voi raukkaa. ) Emppu sietää kakaralta yllättävän paljon riekkumista (pureskelua, raapimista, hyökkäilyä), Riepu ei yhtään. Emmi ja Taavi pesivät toisiaan taas vaihteeksi. Riepu on ylhäisessä yksinäisyydessään, pentu ei taida olla Hänen Korkeutensa arvoista seuraa. Koiraa pentu edelleen välillä räpsii ja välillä nuuskii kiinnostuneena, mutta eiköhän se siitä pikkuhiljaa. Kakara ei kammoa vettä näemmä. Ei paljon puutu, ettei se tule suihkuun mukaan. Suihkun jälkeen pitää tulla kiehnäämään jalkoihin (jotka on vielä märät) ja nuolla vesipisarat pois. Myös suihkunurkkaukseen täytyy mennä kiehnäämään, että turkki varmasti kastuu. Ihan outo tapaus. Herra myös suorittaa varsin mittavia kaivauksia hiekkalaatikolla. Hiekkaa on aina kilokaupalla lattialla herran jäljiltä, tytöt eivät yleensä edes peitä jälkiään. Ja montako kertaa mä olen maininnut, ettei täällä ole koskaan murustakaan hiekkaa lattialla... Ei ollut ei, ennen kuin Taavi tuli. Oikea pikku arkeologi. 22-09-2003 klo 19:14 Taavilla on Suuri Tehtävä: sen hommana on ajaa tytöt hulluuden partaalle. Kaiket päivät, illat ja yöt Taavi juoksee tyttöjen perässä ja räpsii niitä minkä ehtii. Tytöt juoksevat karkuun ihan hädissään, mikään paikka ei ole sellainen, etteikö riiviö sinne perässä pääsisi. Koiraa nuuskuttaa monesti ihan nenässä kiinni, mutta jos koira liikahtaa, Taavi saa hepulin ja pistää sähinäksi. Ruoka ei ole herralle maistunut tänään ollenkaan, mutta kai se siitä. Olin tänään ekaa päivää töissä reilun viikon "vauvaloman" jälkeen, joten sekin voi vaikuttaa. 22-09-2003 klo 23:49 Muutenkin tuo kakara tuntuu kovasti pitävän vedestä: täytin kylppärin altaan lähes täyteen, ettei tytöt mene sinne lorottelemaan (jompikumpi harrastaa tuota, vesi estää sen). Pyh, Taavihan meni leikkimään vedellä. Läpsytteli tassullaan, maiskutti vettä ja uudestaan sama. Ja minä kun olen tosiaan yrittänyt komentaa tuotakin suihkupullon avulla, jos tekee jotain kiellettyä. Ei ihme, ettei ole auttanut. 24-09-2003 klo 23:30 Täällä on sitten hauska asua... Kakara jahtaa tyttöjä välillä oikein urakalla, tytöt juoksevat suurinpiirtein paniikissa karkuun minne vain pääsevät ja mulkoilevat mua siihen malliin, että mitäs toit tuon hirviön tänne. Välillä taas leikitään niin luttanaa perheidylliä, Taavi yrittää saada Emmiltä ruokaa, ja Emppuhan ei ideasta pidä. Hauskannäköistä kun pentu kaivautuu mahakarvoihin ja Emmi yrittää päästä tilanteesta väkivallatta. Koiralle pentu pöhisee edelleenkin, mutta koko ajan vähemmän. Voi mennä useita yhteentörmäyksiä niin, ettei Taavi sano mitään, ja sitten taas välillä pöhistään joka katseestakin. Ja voi että tuo kakara on kova huutamaan! Jos kaikki ei tapahdu justhetinyt, alkaa huuto. Ja välillä se huutaa muuten vain, siis en keksi syytä. Hiljenee onneksi pusuttelemalla. 25-09-2003 klo 19:33 Jaajaa, ulkonäkö taitaa hämätä ja kovasti... Poika on varsin vallaton, kova puremaan. Ensin nakertaa hellästi, seuraavassa hetkessä puree ja kunnolla, ja sekunnin päästä nuolee oikein suloisesti. Nyt kakara makaa pöydällä näytön ja näppiksen välissä mahdottoman luttanan näköisenä. Jaajaa, Taavi tykkää näemmä suklaasta, tuli juuri apajille kun mulla on suklaalevy pöydällä. Murusen annoin. 26-09-2003 klo 21:49 Taavi on sitten mahdottoman hassu. Edelleen pitää sähistä koiralle aina kun koira on se, joka tekee lähestymisyrityksen. Ja jos sähinä ei tehoa, niin räppästään nenälle. Sitten katsotaan silmät pyöreinä, kun Riepu ja Emmi ovat niiiiin hyvää pataa koiran kanssa. Kiehnäävät ja puskevat ihan urakalla, eikä koira teekään mitään, vaikka Taavi niin ilmeisesti luuleekin. 27-09-2003 klo 23:45 Iik, ihanaa! Taavi ja Emmi ovat nukkuneet jo monet kerrat ihan kiinni toisissaan, ja kumpikin pesee toisiaan. Rättis on edelleen sitä mieltä, että ylhäinen yksinäisyys on armon leidille paljon parempi juttu kuin rasittavan kakaran läsnäolo. Välillä Emmi ja Taavi painivat hurjasti, sitten taas makoilevat vierekkäin. Ja edelleen Taavi yrittää saada Emmiltä maitoa. Koira saa vieläkin (huokaus) aikaan sähinää, mutta päivä päivältä vähemmän. Tänäänkin Taavi on nuuskinut koiraa monta kertaa sähisemättä kertaakaan. Kyllä tuosta vielä kunnon kissa tulee, vaikka rasittava riekkuja onkin. 28-09-2003 klo 11:44 Hullummaks menee. Tuossa tunti sitten kun heräilin, Emmi ja Taavi makoili mun vieressä. Emmi makas kyljellään ja kehräsi, Taavi lutkutti toista ihan onnessaan, vaikkei tosin mitään saanutkaan. Mun keinoemo. 28-09-2003 klo 15:23 Taavi nuoli tuossa vähän aikaa sitten koiran korvia kun koira nukkui. Koiran herätessä ja nostaessa päätään Taavi perääntyi muutaman sentin, eikä sähissyt. 29-09-2003 klo 21:04 Taavi on hassu, tai ehkä sittenkin outo... Ruokaa ei voi syödä ennen kuin tuleen silittämään poikaa hetkeksi. Sitten alkaa kehräys ja äänekäs maiskutus. Jos en silitä kakaraa, se ei välttämättä syö ollenkaan. Tuossa reilu tunti sitten olin epätoivoisessa tilanteessa: kaikki kissat olivat tunkemassa yhtä aikaa syliin ja rapsutuksia hakemaan ja vielä koirakin halusi silityksiä. Mutta kun MULLA ON VAIN 2 KÄTTÄ! 30-09-2003 klo 21:49 Tytöt eivät ole kiinnostuneita Taavin ruoasta, tosin eivät ne pääsekään kovin helposti kuivamuonakuppiin "käsiksi". Joutuvat siirtelemään tavaroita, onnistuu tosin niiltä kyllä, mutta ei näytä raksut olevan kaiken sen vaivan arvoista, kun syömättä jää. Purkkiruoan/lihan jne annan niin, että vahdin vieressä kun kakara syö. Taavi syö mieluummin tosin aikuisten muonaa kuin omaansa, mutta silti annan sille ensin omaa, ja koska ruokin tytöt vasta sen jälkeen, Taavi yleensä vetelee kupin tyhjäksi kun muutakaan ei ole. Ja kun sitten tytöt saa ruokaa muutaman minuutin päästä, Taavi on ekana jaolla, vaikka olis syöny miten paljon. Täällä jatkuu sama touhu kuin aiemminkin. Taavi lussuttaa Emmin tissiä, vaikkei sieltä mitään heru, ja Emmi makaa tyytyväisenä kyljellään ja nuolee Taavia samalla. Riepu ei vieläkään siedä Taavia vaan pysyttelee kaukana. Koira saa vieläkin, huokaus, aikaan sähinää. 02-10-2003 klo 20:21 Tänään taas oli kiva perheidylli tossa sängyllä: Taavi lussutti Emmiä kuin sais maitoakin ja Emppuli vaan pesee toisen nassua, selkää jne ihan onnessaan. 04-10-2003 klo 01:39 Voi mahdoton mikä ralli oli äsken menossa. Suoranainen ihme, jos naapureista ainakin joku ei valita, Taavi piti sellaista rumbaa täällä, että huh. Ryminää, kolinaa, huutoa, hyppimistä, pomppimista, riehuntaa. Tytöt vaan mulkoilivat ja pysyivät poissa edestä. 04-10-2003 klo 13:56 Ei Taavi ole hassu, se on välillä suorastaan rasittava. Ja sitten taas välillä niin ylisuloinen, ettei sellaista voi ollakaan. Nyt se painii tuossa vieressä sängyllä Emmin kanssa, lussuttaa välillä tissiä, ja painii taas. 04-10-2003 klo 20:05 Kakara on melukone. Nukuin kaikessa rauhassa päiväunia, kun Taavi tuli puskemaan ja kehräämään. Se kehrää niin lujaa, että siihen herää _aina_. Ja mua kun väsytti ihan pirusti. Mutta ole tuolle nyt vihainen kun toinen tuijottaa pienillä sinisillä silmillään ja kehrää kuin heikkopää. 07-10-2003 klo 18:50 Taavi on nielaissut jalkapallon, tai siltä se ainakin näyttää... Kakaralle kun maistuu kaikki, se syö tyttöjenkin edestä. Jotain rajaa pitäis olla tuossa touhussa, mutta ei, herra vaan ahtaa ruokaa ihan innoissaan. Muuten meno on sitä samaa, eli Emmi on varaemo, Riepu karttelee kakaraa ja koiralle sähistään aina vaan. 08-10-2003 klo 17:07 Annanhan minä sen syödä, joskin eilen iski jo epätoivo ja soitin kasvattajalle, mutta pyh, kakaran pitää vaan antaa syödä niin paljon kuin jaksaa. Prkl, se syö enemmän päivässä kuin nuo kaks muuta viikossa. 12-10-2003 klo 01:04 No juu, mitähän tässä nyt sanois silleen kauniisti... Kolme yötä meni peräkkäin aivan loistavasti, kakara nukkui kuin tukki illasta aamuun asti. Kaks viimeisintä yötä onkin ollut sellaista rumbaa, etten tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Kakara on riehunut ihan hirveesti, kaatanut tuoleja ym mukavaa vähemmän hiljaista touhua. Mahtaa alakerran asukkailla olla kivat yöt... Milloinkohan tulee valitus meluisista yöbileistä tms..? Muuten tilanne on aivan sama kuin ennenkin, eli ruoka maistuu pennulle loistavasti, Emmi on Taavin varaemo, Riepu pysyy kaukana Taavista ja koiralle pitää edelleen sähistä. Onneksi edes hieman vähenemässä määrin, mutta silti tuo on ikävää. 15-10-2003 klo 18:45 Pitihän se arvata, että heti kun nurisee, asia muuttuu taas. Kakara on nukkunut hyvinkin kiltisti viime yöt, joskin Riepun kanssa ottavat välillä yhteen kunnolla. Tai siis Taavi kiusaa Riepua, puree ihan kunnolla, ja Riepu kun ei voi missään määrin sietää Taavia. Hirveä sähinä ja murina päällä, ja kakaralla on vaan hauskaa. Koiran kanssa pientä edistystä, eli ei sähinää pariin päivään vaikka ovat olleet ihan vierekkäin esim. sohvalla. Taavi on tehnyt syömälakon, ainakin mitä tulee sen omiin ruokiin. Nyt kelpaa enää vain aikuisten ruoka + liha, juusto jne, jota annan. Omat raksut ja purkkiruoat ovat ihan out Taavin mielestä. 18-10-2003 klo 20:52 Taavi on tottelevainen, ainakin mitä luoksetuloon tulee. Voisin milloin tahansa viedä sen TOKOkisaan (vain koirille, ikävä kyllä) ja se saisi luoksetulosta täyden kympin. Joka kerta kun sanon Taavin nimen ystävällisellä äänensävyllä, Taavi juoksee luokseni niin nopeasti kuin pieniltä jaloiltaan ehtii. Jarrut vaan eivät pidä aina, joten monesti kissa liukuu vielä metrin tai pari ohitseni ja kääntyy sitten luokseni ja tulee syliin. Niin, kuten mainitsin: ystävällisellä äänellä sanottu "Taavi" riittää. Joskus kakaraa pitää komentaa oikein urakalla, ja silloin äänensävy on vähemmän ystävällinen. Yleensä se vaan ei tehoa pieneen, vaan kakara jatkaa sitä, mitä olikin tekemässä, siis jotain kiellettyä. Onneksi suihkupullo tehoaa taas. 18-10-2003 klo 23:47 Taavi on välillä suorastaan tampio, jos minulta kysytään. Onneks suurimman osan aikaa se on Mahdottoman Suloinen Otus, joka pussaa, puskee, kehrää ja leipoo niin hemmetisti. 19-10-2003 klo 09:50 Argh, yö meni taas ihan pipariks, kauhee ralli päällä. Kahteen asti karjuin että "Taavi prkl, lopeta se riehuminen", ei vaikutusta. Vihdoin oli pakko nousta ylös komentamaan elukoita. Valot päälle ja mitä näinkään? Taavi nukkui vieressäni rauhassa, Emmi ja Riepu sen sijaan riehuivat ja urakalla, joku tappeluvaihe näemmä taas menossa. Aamulla sitten heräsin kuuden aikaan, kun Taavi riehui, Emmi ja Riepu nukkuivat rauhassa vieressäni. Kumma kun ei edes sunnuntaina saa nukkua pitkään. 22-10-2003 klo 15:22 Taas on mennyt kolme yötä ihan rauhassa, kakara on nukkunut kauniisti minua riehunnallaan herättämättä. Tosin sellainen vähemmän hauska tapa Taavilla on, että pitää tulla pääni päälle makaamaan, leipomaan ja kehräämään kovaäänisesti, nuku siinä sitten. Tuossa tunti, pari sitten Taavi ja Riepu nukkuivat kylki kyljessä sohvalla. Taisi olla vahinko, koska heti kun Riepu heräsi ja tajusi kuka sen vieressä on, tuli äkkilähtö kauas pennusta. 27-10-2003 klo 18:10 Uskomatonta, nyt on mennyt jo viikko yhtä soittoa niin, että Taapukka on nukkunut koko yön aivan kuten tytötkin. Ei riehumisia tai muutakaan. Onkohan kakara kipeä? Ruoka maistuu edelleen, pojalla on iso jalkapallo mahassa ja tytöt ovat hätää kärsimässä pienen ahmatin kanssa. Koiran tai Riepun kanssa ei edistystä. 30-10-2003 klo 19:13 Edelleenkin yöt nukutaan aivan rauhassa. Mahdottoman mukavaa, mä kun olen tuhottoman herkkäuninen. Vielä kun sais tuon kakaran kehruukoneen moottorin volumetasoa säädettyä huomattavasti hiljaisemmaksi... Ei tuo riehukaan enää kovin paljon, mutta kiusaa edelleen Riepua ja Emmiä, ja koiralle pitää aina vain pöhistä ja antaa tassua. Onneks kakaran kynnet on lyhyet. 31-10-2003 klo 17:39 Pitihän se arvata, että rauhalliset yöt loppuvat heti kun pääsen kehumasta! Viime yönä kakara piti sellaista mekkalaa ja rallia, että hermot oli mennä. Kivat mustat renkaat mulla silmien alla. 02-11-2003 klo 13:21 Yö meni taas hyvin, kakara nukkui oikein sievästi, mutta kun heräsin 7.30 käyttämään koiran ulkona ja sitten takas nukkumaan, niin Taapukka oli sitä mieltä, että nyt riittää nukkuminen. Kauhea riehunta päälle, piti hyppiä pöydillä, kaataa tuoli (?!), purra tietokoneen johtoja, kiusata Emmiä jne jne. Hermot meinas mennä kun väsytti vietävästi, nukuinhan vain 6 tuntia. Kun sitten vihdoin nousin ylös, kakara meni takaisin nukkumaan. 03-11-2003 klo 18:19 Koiraa ei paljon nappaa kakaran riehunta, väistää jos Taavi alkaa räpsiä tassuilla, mutta nyt kun kynnet on lyhyet, niin koira lähinnä ärsyttää kissaa lisää tahallaan. (Ärsyttää = nuolla naamaa ja nuuskia.) 07-11-2003 klo 13:32 Koiran kanssa vähän edistystä: pari iltaa sitten Taavi meni noin vain koiran luokse ja alkoi puskea ja kiehnätä urakalla. Koira oli ihan pihalla, ei tajunnut ollenkaan, mistä moinen käytös. Riepu ei vieläkään siedä Taavia, ja Emmi leikkii emoa aina vaan. Taavi on riekkunut viimeiset kolme yötä taas vaihteen vuoksi, ja sen suurin ilo tuntuu olevan tietokoneen johtojen pureskelu. Herään siihen nakerteluääneen aina ja annan kyytiä suihkupullolla. Nukahdan minuutiksi ja taas sama alusta. 10-11-2003 klo 18:23 Viime yö meni hyvin, eli kakara nukkui taas rauhallisesti aamuun asti, mutta viikon ajan se taas riekkuikin kaiket yöt. Ruoka maistuu aina vaan suorastaan järkyttävän hyvin, tuntuu että mikä vaan menee alas (paitsi porkkana: ukko antoi Taavin eilen haistaa porkkanaa ja paniikki tuli ) ja pojan maha kasvaa... Kynsien leikkuu on tappelua, Taavi on sitä mieltä että homma on kauheeta ja kamalaa. Harjaus menee jotenkuten, jos ei tarvitse monta sekuntia olla paikallaan. Ja imuri on kammotus. Emmi on keinoemo, ilmeisesti aina ja ikuisesti, Riepu ei vieläkään siedä Taavia ja koiran kanssa välit on suht' ok. Välillä pitää läpsiä tassulla, mutta rauhallisesti ja ilman kynsiä. Taavi on mahdottoman kovaääninen ja puhelias tapaus, ihmetyttää vieläkin, miten noin pienellä voi olla niin kammottavan kova ääni - ja paljon asiaa! Pahojaan pentu ei muuten tee, jos ei johtojen nakertelua oteta lukuun. Täytyy yrittää saada tietokoneen johdot suojattua kuten muutkin kämpän johdot, ei vain ole niin helppoa kuin suojaus on ollut olkkarissa. 11-11-2003 klo 18:15 Viime yö meni taas hyvin, kunhan kakara pääsi iltainnostuksestaan ensin eroon. Eli puolisen tuntia se järsi johtoja ja pomppi pöydällä minkä ehti, sitten rauhoittui ja nukkui vieressäni aamuun asti. Välillä piti toki herättää minut tunkemalla nenä kiinni omaani ja pistämällä kova kehräys pystyyn, mutta mitäs pienistä. 17-11-2003 klo 14:26 Laps himoitsee pannukakkua mansikkahillolla, testattiin eilen. Veljeni oli käymässä ja söi tekemääni pannaria. Taavi tuli tapansa mukaan kerjäämään ja saikin pienen palan. Silmät kiinni kävi kiinni ahnaammin kuin mihinkään koskaan. Ja voi jestas sitä huutoa kun pannarin murunen oli syöty! Lisää, lisää, LISÄÄÄ-ÄÄÄ se huusi! Taavi sai vielä muutaman pienen murusen ja ai että kun poika nautti. Porkkana saa aikaan paniikin, kummallista... 18-11-2003 klo 16:21 Täällä on sentään taas tapahtunut lähentymistä koiran ja Taavin suhteen. Taavi menee monta kertaa päivässä oma-aloitteisesti koiran luokse, nuolee naamaa, puskee, kehrää jne. Ei tosin monta sekuntia kerrallaan, mutta hyvä alku ainakin. Nyt kaikki kissat nukkuvat suloisena keränä sohvalla, Riepu-parka kun on taas nukahtanut ensin siihen yksin, Taavi ja Emmi ovat tunkeneet viereen myöhemmin. Joka kerta sama juttu, eli kun Riepu herää ja tajuaa, että Taavi on vieressä, Riepun pitää lähteä karkuun hyyyyvin närkästyneenä. Emmin vieressä Hänen Ylhäisyytensä voi jotenkuten vielä olla. 21-11-2003 klo 23:06 Taavi ei enää pelkää koiraa. Parissa päivässä tapahtunut jonkinlainen ahaa- elämys, eli kakara on vihdoin tajunnut että koira on todellakin kiltti ja mukava kaveri. Nyt koira ei sitten meinaakaan saada hetken rauhaa kun Taavin pitää koko ajan kiehnätä ja puskea, kehrätä ja pusutella. Emmi "imettää" Taavia aina vaan ja Riepu - yllätys yllätys – ei siedä kakaraa vieläkään. Mitähän tähän sanoisi? 23-11-2003 klo 19:06 Käytiin tänään Taavin kanssa kasvattajia kiusaamassa. Matka meni hyvin mennen tullen, pentu oli hipihiljaa sekä autossa että junassa, otti nokoset oikein rauhallisesti kumpaankin suuntaan matkustaessa. Kakara oli kuulemma huutanut oikein urakalla silloin kun kasvattajat sen minulle toivat 12-viikoisena, ja odotinkin huutoa, vaan tuopa ei pihahtanutkaan. Kiltti poika. Varoitin kyllä etukäteen, että Taavi on nielaissut jalkapallon, mutta silti sanottiin että pojalla on iso massu. Sanoivat myös että sen voi edelleenkin antaa syödä niin paljon kuin vain jaksaa. Ja tuohan jaksaa. Taavi painaa 3,17kg, punnittu tänään, ja ikää 5kk + pari päivää. Iso poika. Taavilla on selkeästi kova itseluottamus, kun täällä pistää 2 aikuista kissaa ja yhden koiran ojennukseen mennen tullen. Komentelipa kakara sitten oikein urakalla kasvattajien kissalaumaa: piti sähistä, murista ja läpsiä tassulla. Ja piru vie, ne isommat tottelivat, kahdesta nuoresta kissasta (viikon Taavia vanhempia) puhumattakaan. Aikamoinen pompottelija tuo Taapukka. 01-12-2003 klo 16:22 Hmm, oikeastaan ei ole mitään uutta kerrottavaa... Tilanne on siis sama kuin aiemminkin, eli Taavi ja koira ovat kavereita, ja hyviä sellaisia ovatkin. Emmi "imettää" Taavia edelleen (huokaus) ja Riepu inhoaa pientä vieläkin (iso huokaus). Ruoka maistuu pojalle kovasti, johtoja ei purra enää (vaikka osa suojuksistakin jäi hankkimatta). Kynsien leikkauksesta tai harjauksesta poika ei pidä yhtään, pesu sensijaan ei saanut mitään vastalausetta, kissa istui tyynesti altaassa. 09-12-2003 klo 11:19 Hmm, tilanne on sama edelleenkin, onneksi, jos näin voi sanoa. Yöt nukutaan aina vain rauhassa, johdot saavat olla rauhassa (Taavi ehti purra kaapelimodeemin johdon siihen kuntoon, etten päässyt enää nettiin). Koira on Taavin mielestä Maailman Paras Kaveri, Emmiä ei enää lutkuteta kovin usein. Ja Riepu... No, se sähisee Taaville, ja kakara ärsyttää sitä ihan tahallaan, riekkuu hännässä kiinni, vaanii yms. |